U r i e l

Jumalan Tuli, joka palvelee itseään Herraa Jumalaa. Yksi seitsemästä arkkienkelistä ja hänen tehtävinään on ollut armosta tuoda Taivaallinen Valo niiden synnintekijöiden sieluille, jotka vedenpaisumuksessa hukkuivat tai suolapatsaiksi muuttuivat. Uriel antaa myös neuvoja syntisille - se on, ohjaa heitä lävitse huonojen aikojen. Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin kanssa hän vartioi Jumalan valtaistuinta. Sota, joka Taivaassa käytiin Luciferin, Pimeyden Ruhtinaan ylpeyden tähden, koski syvälle Urieliin, sillä Uriel on muovattu Rauhan hengestä, kuten hänen kaksosensa Ariel, joka sodan ensimmäisenä päivänä lyötiin alas serafi Abdielin toimesta. Sillä niin Jumala oli hyväksi katsonut. Mutta Urielin ja Arielin yhteys olisi rikkumaton. Rauha Arielissa muuttui kaaokseksi, sillä pahuus ei hyvyyttä suvainnut. Silti nuo kaksi - Rauha ja Kaaos - ovat toisiinsa sidotut ja he ovat toisilleen hellät. Urielin suru on Taivaassa rauhan välikappale, sillä mikään paha ei voi Taivaaseen astua. Urielin kykyihin suru toi tiedon, miten muuttaa pettymykset siunaukseksi ja sekasorto tasapainoksi. Armossaan Jumalan Tuli loistaa valoa ja toivoa paremmasta. Urielilla on valta veljeensä Kaaokseen, joka häntä kuuntelee, kun Uriel antaa Tulen loistaa. Hän on kykenevä vallitsemaan ukkosta ja kauhua, sillä hänellä on avain niiden lähteille ja näin hän on vaarassa joutua veljensä tavoin kaaokseen. Jumalan henki on kuitenkin Urielissa voimakas, eikä Herra anna enää ainoankaan enkelinsä vajota liekkien tanssiin. Vapahduksen Arkkienkeli Uriel joutuu taistelemaan aina myös itsensä kanssa kuolevaisia johdattaessaan. Urielin surun tähden on Jumala armelias niitä kohtaan, jotka tämä arkkienkeli on katuviksi katsonut, mutta Arieliin asti ei Jumalan armo ulotu, vaikka Uriel loisteensa häneen tahotisi luoda.