Hehtareenissa on vuosisatainen oikeuskäytäntö ja ketään ei tuomita ilman oikeudenistuntoa. Kansalaiset ovat ylpeitä oikeuslaitoksistaan vaikka monelle eri oikeudet ja niiden toiminta ovatkin vieraita asioita. Tavallisen kansalaisen ei yleensä tarvitse tietää oikeusasioista mitään, sillä paikallinen herttua toimii ensimmäisenä tuomarina, ellei asiaa saada jo paikkakunnalla itsessään ratkaistua. On kuitenkin huomioitavaa, että oikeuslaitoksia on olemassa eriasteisia ja niiden määrä on sidonnainen herttuakuntien ja kyläalueiden määrään.
Jokaisella herttuakunnalla on oma oikeusistuimensa, Herttuan Oikeus, jossa tuomarina toimii herttua tai tämän nimittämä sijainen. Seuraava oikeusaste on nk. Kylän käräjät eli Kyläalue Oikeus. Täällä tuomarina toimii kunkin kyläalueen vanhin nainen tai tämän nimittämä sijainen. "Kylän käräjillä" puidaan kaikki ne asiat, joita ei saada hoidetuksi Herttuaan Oikeudessa.
On olemassa myös Tuomio Oikeus, niitä on kolme, suurimmissa kaupungeissa. Kovin harva asia nousee Tuomio Oikeuteen saakka, mutta jokaisella on oikeus valittaa tuomioista aina Tuomio Oikeuteen saakka. Monessa tapauksessa kuitenkin Tuomio Oikeuden sana on viimeinen, siellä on 15 hengen lautakunta joka äänestää tuomiosta. Tuomio Oikeudessa tuomarit itse ovat ilman päätösvaltaa. Tuomio Oikeuden lautakuntiin valitaan kuuden vuoden välein äänestyksellä. Ehdolle voi asettua kuka tahansa täysi-ikäinen (yli 17-vuotias) Hehtareenin kansalainen.
On olemassa myös Navelnassa toimina Ruhtinaan Oikeus. Se kuitenkin kokoontuu hyvin harvoin, sillä vain harva saa Tuomio Oikeudelta valituslupaa Ruhtinaan Oikeuteen. Tällöin Tuomio Oikeuden tuomarit muodostavat oikeuden lautakunnan, mutta tuomarilla, jona toimii kulloinenkin hallitsija, on veto-oikeus lautakunnan yli.
Poikkeuksia normaalista "marssijärjestyksestä" ovat valtion- ja maanpetokset sekä Ruhtinattaren henkivartiokaartin työhön liittyvät asiat, jotka puidaan aina Ruhtinaan Oikeudessa. Tällöin myös pöytäkirjat julistetaan salaisiksi 100-500 vuoden ajaksi.